EU:n talousarvio

Unionin talousarvio ei voi olla alijäämäinen, vaan unionin on pystyttävä kattamaan kaikki talousarviossa esitetyt kulut saamillaan tuloilla. Kuva: Euroopan komissio

Vuosittain tehtävä Euroopan unionin talousarvio eli budjetti katetaan EU:n niin sanotuilla omilla varoilla, joita on neljänlaisia:

1. maataloustuotteiden tuontimaksut ja muusta tuonnista kannettavat tullit
2. osa arvonlisäverotuloista
3. jäsenvaltioilta niiden bruttokansantulon perusteella kannettava maksuosuus, jonka suuruus riippuu siitä, kuinka paljon varoja talousarvion menojen kattamiseen tarvitaan
4. muut tulot.

Budjettivaltaa käyttävät neuvosto ja parlamentti

Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto päättävät EU:n vuotuisesta talousarviosta komission ehdotuksen pohjalta. Neuvosto päättää perussopimuksissa määritellyistä pakollisista menoista, mutta muu osuus budjetista edellyttää parlamentin hyväksyntää.

Vuonna 2011 Euroopan unionin talousarvio on noin 141,9 miljardia euroa.

Talousarvion 2007-2013 jakautuminen eri luokkiin. Kuva: Euroopan komissio

Kilpailukyvyn kehittäminen ja maatalous suurimmat menoerät

Talousarvio perustuu niin sanottuun rahoituskehykseen, joka asettaa menokaton budjetin eri luokille. Jokaisen yksittäisen vuoden talousarvion laatimisessa sovelletaan monivuotista rahoituskehystä. Tämänhetkinen rahoituskehys kattaa vuodet 2007–2013.

Suurin yksittäinen osuus EU:n vuosien 2007-2013 talousarviosta käytetään EU:n talouden kilpailukyvyn lisäämiseen. Myös rikkaiden ja köyhien jäsenvaltioiden välistä kuilua pyritään kaventamaan. Vuosina 2007–2013 näiden painopisteiden osuus on noin 38 prosenttia koko talousarviosta. Tämän vuoden talousarviossa tähän niin kutsuttuun kestävään kasvuun on varattu yhteensä 45 prosenttia.

Toiseksi suurin menoerä on maatalous, jonka osuus vuosien 2007-2013 talousarviosta on noin 35 prosenttia. Myös maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämistä, maaseudun talouden monipuolistamista ja maaseutuympäristön säilyttämistä painotetaan. Vuonna 2010 luonnonvaroihin on suunnattu 42 prosenttia talousarviosta. Tästä suurin osa, 31 prosenttia, menee markkinoiden menojen ja suorien tukien kattamiseen ja loput maaseudun kehittämiseen, ympäristön ja kalastuksen tukemiseen.

Loput varoista käytetään hyvin monenlaisiin asioihin, kuten elinikäisen oppimisen edistämiseen, kansalaisten turvallisuuden ja oikeussuojan lisäämiseen, tutkimus- ja kehitystyöhön sekä humanitaariseen apuun. Hallintoon käytetään noin 6 prosenttia talousarviosta.