Suomen jäsenmaksut EU:lle
Jäsenmailta kerättävät jäsenmaksut ovat Euroopan unionin suurin tulonlähde. Jäsenmaksut määräytyvät jäsenmaiden bruttokansantulon, arvonlisäverokertymien sekä unionin keräämien maataloustullien ja tuontimaksujen mukaan.
Jäsenmaat sopivat yhdessä unionin rahoituskehyksestä ja siten maiden maksuosuuksissa on viime kädessä kyse poliittisesta neuvotteluratkaisusta. Jäsenmaksuista koostuvien unionin omien varojen summa voi olla korkeintaan 1,23 prosenttia jäsenvaltioiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta.
Suomi on nettomaksaja
Suomen ja EU:n väliset rahavirrat muodostuvat yhtäältä jäsenmaksusta sekä toisaalta rahoitusosuuksista, joita saadaan unionin budjetin kautta Suomessa toteutettaviin EU-ohjelmiin.
Suomi on unionin budjetissa nettomaksaja eli valtion talousarviosta maksetaan unionin kassaan enemmän kuin sieltä saadaan. Vuonna 2011 Suomi maksoi EU:n budjettiin 652,1 miljoonaa euroa eli noin 123 euroa kansalaista kohden. Summa oli 0,34 prosenttia maamme bruttokansantulosta.
Suhteessa bruttokansantuloon Suomi on nettomaksajana keskimääräistä tasoa. Suurimmat nettomaksajat suhteessa bruttokansantuloon vuonna 2011 olivat Italia, Belgia ja Alankomaat.
Suomen nettomaksuosuus 1995-2010
| Vuosi | Nettomaksu, miljoonaa euroa |
| 1995 | -70,8 |
| 1996 | +72,6 |
| 1997 | +30,1 |
| 1998 | -105 |
| 1999 | -200 |
| 2000 | +275,9 |
| 2001 | -153 |
| 2002 | -4,9 |
| 2003 | -26,7 |
| 2004 | -69,6 |
| 2005 | -84,8 |
| 2006 | -241 |
| 2007 | -171,6 |
| 2008 | -318,5 |
| 2009 | -544,2 |
| 2010 | -300,2 |
* Luvut perustuvat Euroopan komission laskelmiin. Vuodesta 2007 lähtien on Suomessa siirrytty käyttämään Euroopan komission laskelmia kansallisen nettoaseman kehityksen tarkastelussa. Komission laskutapa helpottaa EU-alueen vertailtavuutta. Joissakin vanhemmissa julkaisuissa näkyvät, ennen vuotta 2007 olevat luvut, on kirjattu kansallisen kirjanpidon mukaan ja poikkeavat siksi oheisista luvuista.
Lue lisää:
Suomen nettomaksu EU:n budjettiin kasvoi vuonna 2011 (pdf, 2MB)
