Valinta Euroopan parlamenttiin

Kolme suomalaismeppiä: Petri Sarvamaa, Liisa Jaakonsaari ja Sampo Terho. Kuva: Eurooppatiedotus

Euroopan parlamentti on ainoa Euroopan unionin toimielin, jonka kokoonpanosta kansalaiset saavat suoraan päättää. Euroopan parlamentin jäsenet eli ”mepit”(= members of the European Parliament) valitaan suorilla vaaleilla viiden vuoden välein. Vaalit pidetään samaan aikaan kaikissa EU-maissa.

Seuraavat EU-vaalit pidetään 25. toukokuuta  2014. Silloin Euroopan parlamenttiin valitaan 751 jäsentä.

Euroopan parlamentissa on tällä hetkellä 754 jäsentä. Suomesta valittuja meppejä on, vuonna 2009 voimaantulleen Lissabonin sopimuksen mukaisesti, 13. Euroopan unionin laajentuminen on vaikuttanut Euroopan parlamentin jäsenten lukumäärään; uusien jäsenmaiden myötä meppien lukumääriin on tullut muutoksia. Ensimmäisissä eurovaaleissa Suomessa valittiin 16 meppiä, samoin vuonna 1999. Vuonna 2004 suomalaismeppejä valittiin 14.

Mepit eivät työskentele samassa ryhmässä vaan eri yleiseurooppalaisissa poliittisissa ryhmittymissä. Suomen Kokoomuksen ja kristillisdemokraattien edustajat kuuluvat EPP-ryhmään, Suomen Keskustan ja RKP:n edustajat kuuluvat ALDE-ryhmään, SDP:n edustajat S&D-ryhmään, Vihreät Greens/EFA –ryhmään ja perussuomalaiset EFD-ryhmään.

Viime EU-vaaleissa 2009 äänestysprosentti Suomessa oli 40,3. Alhaisimmillaan eurovaalien äänestysprosentti Suomessa oli vuonna 1999 – vain 31,4 prosenttia.

Europarlamenttivaalit järjestetään kaikissa EU-jäsenmaissa kansallisen vaalilainsäädännön pohjalta. Lisäksi noudatetaan EU:n vaalisäädöstä.

Suomessa koko maa on eurovaaleissa samaa vaalipiiriä. Tämä tarkoittaa, että ehdokkaat ovat ehdokkaina koko maassa ja äänestäjä voi äänestää ketä tahansa ehdokasta. 

Suomalaismepit vaalikaudella 2009-2014:

• Tarja Cronberg, (Vihreät, Greens/EFA)
• Sari Essayah (kristillisdemokraatit, EPP)
• Satu Hassi (Vihreat, Greens/EFA)
• Liisa Jaakonsaari (SDP, S&D)
• Anneli Jäätteenmäki (Keskusta, ALDE)
• Eija-Riitta Korhola (kokoomus, EPP)
• Riikka Manner (Keskusta, ALDE)
• Sirpa Pietikäinen (Kokoomus, EPP)
• Mitro Repo (SDP, S&D)
• Petri Sarvamaa (Kokoomus, EPP)
• Hannu Takkula (Keskusta, ALDE)
• Sampo Terho (Perussuomalaiset, EFD)
• Nils Torvalds (RKP, ALDE)

Vaalikauden aikana olleista henkilömuutoksista sekä edellisten kausien suomalaismepeistä löytyy tietoa Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston verkkosivuilta.

Parlamentti mukana säätämässä lakeja

Euroopan parlamentin asema ja lainsäädäntövalta ovat kasvaneet perussopimusuudistusten myötä 1990-luvulta alkaen. Lissabonin sopimus teki Euroopan parlamentista tasavertaisen budjettivallan käyttäjän neuvoston rinnalle. Lisäksi Euroopan parlamentti päättää lainsäädännöstä lähes kaikissa keskeisissä kysymyksissä yhdessä neuvoston kanssa. Kun parlamentti ja neuvosto päättävät yhdessä lainsäädännöstä tehdään päätökset silloin niin sanotussa tavanomaisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

Merkittävä osa parlamentin lainsäädäntötyöstä tehdään valiokunnissa. Valiokunnissa ovat tärkeässä roolissa niin sanotut raportöörit eli esittelijät, jotka laativat mietinnön komission lakiehdotuksista.